"Työttömyys ei ole häpeä!"
Työllisyyspalvelut siirtyivät kunnille vuoden 2025 alussa, mutta uudistuksen onnistuminen on vielä epävarmaa. Turun on varmistettava, että palvelut tukevat aidosti työnhakijoita ja vastaavat erityisesti työttömyysasteen nousuun, korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyyteen sekä vastavalmistuneiden haasteisiin työmarkkinoilla.
Turun houkuttelevuus opiskelijoiden työmarkkinoilla vaatii lisää harjoittelupaikkoja, työkokeiluja ja vahvempaa yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten kanssa, jotta valmistuneet voivat jäädä kaupunkiin.
Kotouttamispalveluiden on toimittava tehokkaasti, jotta kaikille maahanmuuttajille tarjotaan reilu mahdollisuus kouluttautua, työllistyä ja osallistua yhteiskuntaan.
Työllisyyspalveluiden on oltava yksilöllisiä ja nopeita.
Turun elinvoimapolitiikan on houkuteltava uusia yrityksiä ja investointeja.
Turku voi tukea nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä palkkatukimallilla yhdistysten ja yritysten kautta.
Työllisyyspalveluiden ja elinkeinoelämän kehittämisen on tuettava toisiaan.
Työttömyyden stigmaa on vähennettävä muuttamalla puhetapaa ja asenteita – työttömyys voi koskettaa ketä tahansa.
Työelämäpolkuja on luotava myös osatyökykyisille ja erityistä tukea tarvitseville.
Turun tulee panostaa määrätietoisesti työllisyyspalveluihin, jotta jokaiselle tarjotaan mahdollisuus osallistua työelämään ja kokea itsensä merkitykselliseksi.
📌 Lue lisää
Työttömyys- ja lomautuskatsaus 1/2025, Akava Works
https://www.hyvinvointiala.fi/rajaukset-palkkatukeen-luovat-tyomarkkinoille-valiinputoajia/
"Hyvinvoivat perheet ja koulut – ennaltaehkäisy ja harrastukset"
Jokaiselle lapselle ja nuorelle on taattava turvallinen kasvu ja tarvittava tuki. Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki ovat avainasemassa – matalan kynnyksen palvelut, vertaistukiryhmät ja digitaaliset tukipalvelut on turvattava.
Perheiden ohjausta on vahvistettava, jotta tuki kasvatukseen, arjen hallintaan ja vanhemmuuden haasteisiin on saavutettavissa ajoissa. Apua on saatava helposti ja varhain, ennen kuin ongelmat kasaantuvat.
Harrastukset kuuluvat kaikille. Ne tukevat lasten ja nuorten kehitystä, tarjoavat mielekästä vapaa-aikaa ja ehkäisevät syrjäytymistä. Jokaisella on oltava mahdollisuus harrastaa riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta
"Turku – elinikäisen oppimisen kaupunki"
Panostetaan vuorovaikutussuhteisiin ja laadukkaaseen opetukseen – varmistetaan, että lapsilla on riittävästi syliä, tukea ja rauhallinen oppimisympäristö, jossa jokainen saa kasvaa ja oppia turvallisesti. Tavoitteena enintään 20 oppilaan ryhmäkoot perusopetuksessa, etenkin alimmilla vuosiluokilla.
Korkeakoulujen ja kaupungin yhteistyötä on vahvistettava, jotta opiskelijat voivat työllistyä ja jäädä Turkuun. Kaupunki voi edistää koulutuksen ja työelämän kohtaamista lisäämällä harjoittelupaikkoja, työkokeiluja ja yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä.
Aikuiskoulutusta ja täydennyskoulutusta on kehitettävä tukemaan työllistymistä ja alanvaihtoa, jotta jokaisella on mahdollisuus kehittää osaamistaan ja löytää oma paikkansa työelämässä.
Elinikäinen oppiminen on avain kaupungin elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn. Turku voi tukea jatkuvaa oppimista edistämällä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä, tarjoamalla koulutusta työllisyyspalveluiden kautta, lisäämällä joustavia opiskelumahdollisuuksia ja tukemalla digiosaamisen sekä yrittäjyystaitojen koulutusta.
"Turku liikkeellä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä"
Turun raitiotiehanke jakaa mielipiteitä ja on ajankohtainen, sillä kaupunginvaltuusto päättää hankkeen toteutuksesta syksyllä 2025. Päätöksenteon tueksi saadaan syksyllä 2025 vaikutusarvioinnit.
Raitiotie olisi kestävä ja ympäristöystävällinen infrastruktuuri, joka tukisi väestönkasvua ja tiivistä kaupunkirakennetta. Lisäksi se olisi luotettava ja tehokas, koska raitiovaunut kulkevat omilla kaistoillaan.
On tärkeää kuitenkin huomioida, että Turun maaperän olosuhteet ja argeologiset löydöt voivat vaikuttaa merkittävästi hankkeen kustannuksiin ja toteutettavuuteen. Maaperätutkimustulokset ovat oleellisia, sillä ne auttavat arvioimaan mahdollisia haasteita ja varmistamaan, että raitiotien pohjarakenteet ja rakennustyöt voidaan toteuttaa turvallisesti ja kestävästi. Näin ollen on järkevää odottaa lopullisten selvitysten valmistumista ennen lopullista päätöstä, jotta saadaan tarkempi käsitys hankkeen kokonaiskustannuksista ja mahdollisista riskeistä.
Jos kustannukset nousevat kohtuuttomiksi tai merkittäviä riskejä ilmenee, en aio äänestää raitiotien puolesta. Päätöksen tulee perustua kattavaan arvioon hankkeen taloudellisesta ja teknisestä kestävyydestä.
📌 Lue lisää
Tästä lisää tietoa Turun raitiotiestä
"Kestävää rakentamista, turvallisia asuinympäristöjä"
Yleisten elinkustannusten noustessa, myös asumisen kustannukset ovat kohonneet. Onkin tärkeää, että asukkailla on hyvät elinolosuhteet ja myös palvelut pysyvät kohtuuhintaisina. Rakennesuunnittelussa on tärkeää varmistaa, että uudisrakentamisen arvioinnit tehdään pitkänäköisesti tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Samalla on olennaista ehkäistä alueellista segregaatiota ja luoda turvallisia, viihtyisiä asuinympäristöjä. Tämä edellyttää esimerkiksi koulujen ja päiväkotien tarpeen ennakoimista jo kaavoitusvaiheessa.
Hylätyt ja ränsistyneet rakennukset heikentävät sekä ympäristön viihtyisyyttä että turvallisuutta. Ne houkuttelevat luvattomia kävijöitä ja voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Esimerkiksi Raunistulassa paloi syyskuussa 2024 autiorakennus, jonka rauniot seisovat edelleen päiväkodin vieressä.
Kaupunkikuvan kehittäminen ei tarkoita pelkästää uudisrakentamista - meidän on myös huolehdittava, että vanhat, rapistuneet rakennukset poistetaan ajoissa.
"Arvokas vanhuus on jokaisen perusoikeus"
Ikäihmisille on taattava turvallinen ja arvokas vanhuus, jossa palvelut vastaavat heidän tarpeisiinsa oikea-aikaisesti. On kehitettävä hyvinvointia tukevaa viriketoimintaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa, kuten ikäneuvola, jotta jokainen voi ylläpitää toimintakykyään mahdollisimman pitkään.
Kaupunkisuunnittelua on parannettava tukemaan itsenäistä elämää, kuten esteettömiä ympäristöjä ja yhteisöllisiä asumismuotoja senioritaloissa, palvelutaloissa ja ryhmäkodeissa. Yhteisöllinen asuminen ei saa heikentää hoivan tasoa, vaan sen on edistettävä elämänlaatua.
Kun itsenäinen asuminen ei ole enää mahdollista, hoivakotipaikka on varmistettava jokaiselle sitä tarvitsevalle.
"Merenranta kuuluu kaikille"
Turku on merenrantakaupunki, ja kaupunkilaisten on päästävä nauttimaan rannasta ilman esteitä. Linnanniemen ja laivaterminaalin alueita tulee kehittää kaupunkilaisille avoimiksi, ja Perno-Pansion rannat on avattava sekä uudistettava virkistyskäyttöön. Turku tarvitsee enemmän luonnonläheisiä tiloja ja sujuvan pääsyn vesirajaan.
Kaupungin kehitys ei saa tarkoittaa betoniviidakkoa – viheralueita ja luonnonläheisiä ympäristöjä on suojeltava ja kehitettävä. Panostetaan merenrantojen virkistyskäyttöön, ekologisiin käytäviin ja viheralueisiin, jotta kaupunki ja luonto kulkevat käsi kädessä.
Turku tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä, ja tämän saavuttaminen vaatii määrätietoisia toimia joukkoliikenteessä, rakentamisessa, energiantuotannossa ja kaupunkisuunnittelussa.
Turun kasvun on oltava kestävää, vehreää ja elinvoimaista. Kaupunkisuunnittelussa on varmistettava, että viherrakenteet ja kaupunkiluonto säilyvät kaikkien turkulaisten iloksi nyt ja tulevaisuudessa.
"Elävä Turku – Kulttuuria kaikille"
Turku on viime vuosina vakiinnuttanut asemansa elävänä kesäkaupunkina, kiitos lukuisien tapahtumien, festivaalien ja markkinoiden. Haluan varmistaa, että nämä tapahtumat jatkuvat ja kehittyvät, rikastuttaen kaupunkikuvaa ja vahvistaen matkailua.
Kulttuuri ja tapahtumat tekevät kaupungista elinvoimaisen ympäri vuoden. Siksi kannatan Valon polun jatkamista talvisena vetonaulana, joka tuo elämää pimeään vuodenaikaan.
Turun on panostettava monimuotoiseen kulttuuriin, joka tuo esiin kaupungin historiaa, nykyaikaa ja uusia taiteellisia näkökulmia. Kirjaston palveluiden on säilyttävä maksuttomina, jotta kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet tiedon ja kulttuurin saavutettavuuteen.